...
...

Muovien kemiallinen kierrätyskonsepti kehitteillä

04.10.2022

Pelkkä muovijätteen mekaaninen kierrätys ei riitä täyttämään EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisia muovien kierrätystavoitteita. Tarvitaan myös teollisesti toteutettavissa olevia kemiallisia kierrätysprosesseja, jotka pystyvät hyödyntämään sekalaista muovijätettä ja siten ohjaamaan muovit pois jätteenpoltosta ja ympäristöstä aiheuttamasta hiilidioksidipäästöjä ja roskaantumista. UrbanMill-yhteisprojektissa kehitetään teknologioita, joiden avulla vaikeasti kierrätettävää sekalaista muovijätettä voidaan hyödyntää kemiallisen kierrätyksen raaka-aineena nykyisiä uusiomuoveja täydentävien korkealaatuisten muovimateriaalien valmistuksessa.

Muovien käytöllä materiaalina on monia etuja kestävän kehityksen kannalta, mutta niiden aiheuttama roskaantuminen ja polton hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ympäristöhaasteita. Roskaantumisen ja päästöjen vaikutuksia voidaan vähentää, jos muovijäte kerätään asianmukaisesti ja kierrätetään tehokkaasti. Nykyään Suomessa pakkausmuovien kierrätysaste on noin 30 %, kun uusi jätelaki asettaa tavoitteeksi 55 % vuoteen 2030 mennessä.

Muoveja voidaan kierrättää mekaanisesti ja kemiallisesti, ja molempia tarvitaan kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Sekalaisen muovijätteen mekaaninen kierrätys johtaa usein uusiomuovituotteisiin, joiden ominaisuudet ovat alkuperäistä huonompia, jolloin kierrätysmuovia ei voida käyttää vaativissa sovelluksissa, kuten elintarvikepakkauksissa. Kemiallisessa kierrätyksessä muovit hajotetaan lähtöaineiksi, joista valmistetaan uutta vastaavia korkealaatuisia muoveja. Kemialliseen kierrätykseen käytetty muovijäte voi olla myös laadultaan sekalaisempaa kuin mekaanisen kierrätyksen raaka-aine.

– Pyrolyysiin perustuva kemikaalien kierrätys on teollisen jättiharppauksen partaalla, kun uusista investoinneista demonstraatio- ja tuotantoyksiköihin tiedotetaan jatkuvasti. Monet näistä uusista yksiköistä käyttävät kuitenkin raaka-aineenaan suhteellisen puhtaita muovijätefraktiota, jolloin suuri osa muovijätteestä edelleen poltetaan. UrbanMill-hankkeen tavoitteena on kehittää kierrätysteknologioita vaikeasti kierrätettävälle sekalaiselle muovijätteelle, sanoo VTT:n työelämäprofessori Mika Härkönen.

Kaksivuotinen kolmen miljoonan euron tutkimusprojekti on Business Finlandin rahoittama. VTT koordinoi hanketta yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Hanke kattaa keskeisiä muovin kierrätyksen arvoketjun teollisuudenaloja ja luo vahvoja verkostoja ja yhteistyömahdollisuuksia konsortiokumppanien välille. UrbanMill on keskittynyt luomaan uusia konsepteja yhdistämällä räätälöityjä esi- ja jälkikäsittelytekniikoita pyrolyysiin. Hanke liittyy läheisesti Borealiksen SPIRIT- ja Valmetin Beyond Circularity ”Veturi” -ekosysteemeihin. Projektiin osallistuvat myös Corex Finland, Wipak, Kaipola Recycling, Keskinen Recycling, Lamor, PR Pulping, Resiclo, Salpakierto, Sulapac ja Suomen Uusiomuovi.

– UrbanMill-projektissa kehitetään kestävää teollista kierrätyskonseptia muovijätteelle, jota ei voida kierrättää mekaanisesti. Se tukee Borealis SPIRIT -ohjelman tavoitteita lisäämällä muovin kierrätysastetta, tarjoamalla kierrätettyä raaka-ainetta muovin tuotantoon ja pyrkimällä korkealaatuiseen kierrätysmuoviin. Yhteistyömahdollisuudet konsortion sisällä näyttävät erittäin lupaavilta, sanoo Jaakko Tuomainen, Borealis SPIRIT -ohjelman muovien kiertotalouden päällikkö.

– UrbanMill-projekti tähtää uusien prosessien kehittämiseen, jotka mahdollistavat muovin kierrätyksen esikäsittelyn, pyrolyysin ja jälkikäsittelyn avulla. Ratkaisuja tarvitaan teollisuudessa, jotta voimme päästä eteenpäin kohti muovin kiertotaloutta, toteaa Antti Raiko, Valmet Beyond Circularity -ohjelman muovien kemiallisen kierrätyksen projektipäällikkö.

 

Kiinnostavatko pakkausalan uutiset?
Tilaa ilmainen uutiskirjeemme.

Tilaa tästä