...
...

Elintarvikeala vähensi ruokahävikkiä yli kolme miljoonaa kiloa materiaalitehokkuuden sitoumuksella

23.11.2020

Elintarvikeala allekirjoitti ensimmäisenä toimialana Suomessa materiaalitehokkuuden sitoumuksen, jossa asetettiin tavoitteet ja mittarit materiaalitehokkuuden parantamiselle vuosille 2019-2021. Motivan julkaisemat tiedot sitoumuksen ensimmäisen raportointikauden tuloksista paljastavat elintarvikealan yritysten saavuttaneen materiaalitehokkuutta parantavilla toimilla miljoonien eurojen kustannussäästöjä ja vähentäneen ruokahävikkiään merkittävästi.

Sitoumus laadittiin vuonna 2019 elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja pakkausalan sekä kolmen ministeriön kesken. Sen tavoitteena oli vähentää ruoan valmistuksen, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia vapaaehtoisin toimin sääntelyn sijaan.

Sitoumuksen on allekirjoittanut tähän mennessä kaikkiaan 16 elintarvikealan yritystä. Esimerkiksi suurimmat päivittäistavarakaupan toimijat, Kesko, S-ryhmä ja Lidl, ovat mukana sitoumuksessa. Elintarviketeollisuuden yrityksistä sitoumukseen on liittynyt yli 20 % alan yrityksistä liikevaihdon volyymissa mitattuna.

Hävikki vähenee monen tekijän summana, kustannussäästöjä saavutettiin prosesseja parantamalla

Sitoumukseen liittyneet yritykset raportoivat Motivalle materiaalitehokkuustoimenpiteisiin liittyviä kustannussäästöjä sekä kasvihuonekaasupäästöjen, ruokahävikin, elintarvikejätteen sekä energia- ja sekajätteen määrän vähenemän.

Hävikin väheneminen on yrityksissä yleensä monen tekijän summa. Reilut kolme miljoonaa kiloa ruokahävikkiä väähennettiin suorilla hävikin vähentämiseen tähtäävillä keinoilla, kuten hävikin seurantaa ja mittaamista kehittämällä, tilaus-toimitusketjua optimoimalla sekä päivittäistavarakaupassa hävikin syntyä ehkäisevin myyntitavoin, kuten viimeisen käyttöpäivän tuotteita punalaputtamalla.

– Eniten kustannussäästöjä, reilun neljän miljoonan euron edestä, yritykset raportoivat saavuttaneensa prosessien materiaalitehokkuutta parantamalla. Näillä toimilla elintarviketeollisuuden yritykset vähensivät samalla ruokahävikkiä yli 300 000 kiloa, kertoo Motivan asiantuntija Aki Finér.

Materiaalitehokkuudella voidaan luonnonvarojen säästämisen lisäksi vähentää ilmastopäästöjä. Suurimmat kasvihuonekaasupäästöjen vähenemät saavutettiin kierrätystä lisäämällä, sillä jätehuollon kehittäminen tuo säästöjä ja päästövähennyksiä erityisesti materiaalien kierrätyksen tehostuessa. Näin CO2ekv. -päästöjä vähennettiin 4000 tonnia. Se vastaa yli 1900 henkilöauton vuotuisia hiilidioksidipäästöjä eli reilun 26 miljoonan ajokilometrin päästöjä. Raportoitu kokonaispäästövähenemä materiaalitehokkuustoimilla oli 10 000 t CO2ekv.

– Raportoitujen toimenpiteiden kaikkia vaikutuksia ei ole yrityksissä pystytty arvottamaan seuranta- ja laskentamenetelmien puuttuessa. Näin ollen toimenpiteiden kustannussäästöjä ja päästövähennyksiä jää vielä näkymättömiin, Aki Finér kertoo.

Sitoumustoimintaa kannattaisi laajentaa myös muille toimialoille

Ensimmäiset raportointitiedot materiaalitehokkuustoimilla saavutetuista tuloksista tuovat esiin systemaattisen tehostamisen hyödyt ja koko alan yhteiset mahdollisuudet vähentää ruokahävikkiä ja materiaalien käyttöä sekä saavuttaa päästövähenemiä.

– Mitattavat ja osoitettavat tulokset tekevät vapaaehtoisuudesta varteenotettavan vaihtoehdon alati lisääntyvälle sääntelylle. Päivittäistavarakaupan yrityksissä tehdään paljon työtä ilmastovaikutusten hillitsemiseksi. Sitoumus on yksi tapa tuoda lisänäkyvyyttä tälle tärkeälle, kuluttajiakin kiinnostavalle työlle, sanoo johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.

– Myös yritysten saavuttamat kustannussäästöt ovat niin mittavia, että toimintaa kannattaisi laajentaa muille teollisuuden aloille. Potentiaalia on myös elintarvikealan sisällä, sillä kaikki isot elintarviketeollisuuden yrityksemme eivät ole tässä vielä mukana, Aki Finer toteaa.
Motiva käy keskusteluja sitoumustoiminnan laajentamisesta eri teollisuuden alojen kanssa. Sitoumus voi toimia yrityksille myös yhtenä ympäristöjohtamisen työkaluna erityisesti materiaali-intensiivisillä aloilla.

Atria oli yksi ensimmäisistä sitoumukseen liittyneistä elintarviketeollisuuden yrityksistä. – Sisäistä kehitystyötä materiaalitehokkuuden suhteen oli tehty jo ennen sitoumusta, mutta sen myötä materiaalitehokkuuden seurantaa on kehitetty edelleen, tekninen päällikkö Eero Yliselä Atrialta kertoo. – Sitoumus tarjoaa meille systemaattisen kehyksen toiminnan parantamiseen, säästöjen aikaansaamiseen ja parempaan ympäristösuorituskykyyn.

Materiaalitehokkuuden sitoumustoimintaa rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö osana kansallista materiaalitehokkuusohjelmaa.

Lisätietoja sitoumuksen ensimmäisen raportointikauden tulosraportista

Kiinnostavatko pakkausalan uutiset?
Tilaa ilmainen uutiskirjeemme.

Tilaa tästä